Kokonaiskysyntä vs kokonaiskustannus
Kokonaiskysyntä ja kokonaistarjonta ovat tärkeitä käsitteitä taloustieteessä, joita käytetään maan makrotaloudellisen tilanteen määrittämiseen. Työttömyyden, inflaation, kansantulon, valtion menojen ja BKT: n muutokset voivat vaikuttaa sekä kokonaiskysyntään että tarjontaan. Kokonaiskysyntä ja kokonaistarjonta liittyvät läheisesti toisiinsa, ja artikkelissa selitetään selvästi nämä kaksi käsitettä ja osoitetaan, että ne liittyvät toisiinsa samankaltaisuuksien ja erojen suhteen.
Mikä on kokonaiskysyntä?
Kokonaiskysyntä on talouden kokonaiskysyntä eri hintatasoilla. Kokonaiskysyntään viitataan myös kokonaismenoina, ja se edustaa myös maan kokonaiskysyntää BKT: lle. Kokonaiskysynnän laskentakaava on AG = C + I + G + (X - M), jossa C on kuluttajamenot, I on pääomasijoitus ja G on julkinen meno, X on vienti ja M tarkoittaa tuontia.
Kokonaiskysyntäkäyrä voidaan piirtää selvittämään kysytty määrä eri hinnoilla ja se näkyy alaspäin kaltevana vasemmalta oikealle. On useita syitä, miksi kokonaiskysyntäkäyrät laskevat tällä tavalla alaspäin. Ensimmäinen on ostovoimavaikutus, jossa alemmat hinnat lisäävät rahan ostovoimaa; seuraava on korkovaikutus, jossa alhaisemmat hintatasot johtavat matalampiin korkotasoihin, ja lopuksi kansainvälinen korvaava vaikutus, jossa alemmat hinnat johtavat paikallisesti tuotettujen tuotteiden kysynnän lisääntymiseen ja ulkomaisten / tuontituotteiden kulutuksen vähenemiseen.
Mikä on kokonaistarjonta?
Kokonaistarjonta on taloudessa tuotettujen tavaroiden ja palvelujen kokonaismäärä. Kokonaistarjonta voidaan näyttää yhdistetyn tarjontakäyrän avulla, joka osoittaa eri hintatasoilla toimitettujen tavaroiden ja palvelujen määrän välisen suhteen. Kokonaiskustannuskäyrä laskee ylöspäin, koska kun hinnat nousevat, toimittajat tuottavat enemmän tuotetta; ja tämä positiivinen suhde hinnan ja toimitetun määrän välillä aiheuttaa käyrän kaltevuuden ylöspäin tällä tavalla. Pitkällä aikavälillä tarjontakäyrä on kuitenkin pystysuora viiva, koska tässä vaiheessa maan potentiaalinen kokonaistuotanto olisi saavutettu hyödyntämällä kaikkia resursseja (myös henkilöresursseja) täysimääräisesti. Koska maan kokonaistuotantokapasiteetti on saavutettu, maa ei voi tuottaa tai toimittaa enempää, mikä johtaa vertikaaliseen toimituskäyrään. Kokonaistarjonnan määrittäminen voi auttaa analysoimaan muutoksia yleisessä tuotanto- ja toimituskehityksessä ja auttaa korjaavissa taloudellisissa toimissa, jos negatiivinen suuntaus jatkuu.
Kokonaiskysyntä vs kokonaiskustannus
Kokonaistarjonta ja kokonaiskysyntä edustavat maan kaikkien tavaroiden ja palvelujen kokonaiskysyntää ja tarjontaa. Käsitteet aggregaattiyhdistelmä ja tarjonta liittyvät läheisesti toisiinsa, ja niitä käytetään maan makrotaloudellisen tilanteen määrittämiseen. Kokonaiskysyntäkäyrä edustaa BKT: n kokonaiskysyntää taloudessa, kun taas kokonaistarjonta näyttää kokonaistuotannon ja tarjonnan. Toinen merkittävä ero on siinä, miten ne on piirretty; kokonaiskysyntäkäyrä laskee alaspäin vasemmalta oikealle, kun taas kokonaistarjonnan käyrä laskee ylöspäin lyhyellä aikavälillä ja siitä tulee pystyviiva pitkällä aikavälillä.
Yhteenveto:
Ero kokonaiskysynnän ja tarjonnan välillä
• Kokonaiskysyntä ja kokonaistarjonta ovat tärkeitä käsitteitä taloustieteen tutkimuksessa, joita käytetään maan makrotaloudellisen tilanteen määrittämiseen.
• Kokonaiskysyntä on talouden kokonaiskysyntä eri hinnoittelutasoilla. Kokonaiskysyntään viitataan myös kokonaismenoina, ja se edustaa myös maan kokonaiskysyntää BKT: lle.
• Kokonaistarjonta on taloudessa tuotettujen tavaroiden ja palvelujen kokonaismäärä.
