Halkaisija vs SS7
Halkaisija ja SS7 ovat signalointiprotokollia, joita käytetään yleensä tietoliikennejärjestelmissä. Halkaisijaa käytetään paljon 3GPP: n uusimmissa AAA-palveluiden julkaisuissa (todennus, valtuutus ja kirjanpito), kun taas SS7: tä käytettiin alun perin PSTN- ja GSM-verkkojen kanssa digitaaliseen signalointiin eri solmujen välillä puhelunhallintaa ja muita palvelujen hallintaa varten. Halkaisijaprotokolla ajetaan IP-verkon kautta, kun taas SS7: tä voidaan käyttää digitaalisissa kanavissa, kuten suoraan E1-pohjaisissa TDM (Time Division Multiplexing) -verkoissa.
Halkaisija
Halkaisijaprotokolla johdettiin RADIUS (Remote Authentication Dial In User Service) -protokollasta useilla parannuksilla. Tätä protokollaa käytetään laajalti 3GPP Release 5: stä eteenpäin, missä tarvitaan AAA-palveluja. Uusien uusien viestintätekniikoiden, jotka on rakennettu kokonaisille IP-verkoille, turvallisuusvaatimukset ovat osoittaneet, että kulunvalvontamekanismeja on vaadittu enemmän kuin koskaan. Siksi halkaisijaprotokolla kehitettiin kehykseksi tuleville AAA-palveluille ja parannuksia olemassa olevaan RADIUS-protokollaan. Halkaisijaprotokolla on suunniteltu peer to peer -arkkitehtuuriksi, vaikka se näyttää toteutuksessa palvelimen asiakasprotokollalta. Halkaisijaprotokollan mukaisesti on solmu, jota kutsutaan halkaisija-agentiksi, joka suorittaa joko viestin välitys-, välityspalvelin-, uudelleenohjaus- tai käännöstoiminnon. Koska Halkaisija-protokolla käyttää synkronista viestinvaihtomuotoa, kullekin pyyntöviestille on erityisiä vastauksia. Se käyttää attribuuttiarvopareja (AVP) näiden viestien siirtämiseen solmujen välillä. Halkaisija käyttää väliaineena IP-verkkoja ja toimii TCP: n (Transport Control Protocol) tai SCTP (Signaling Control Transport Protocol) päällä, missä sillä voi olla luotettavampi tiedonsiirto.
SS7
SS7 (Signalling System No. 7) was developed to call management and service signalling requirements of the digital networks based on the full duplex channels. In general, different variants are developed all over the world for SS7 where, North American version is called CCIS7, while European version is called CCITT SS7, even though there is one version defined by ITU-T in its Q700 series. In SS7 network structure, the nodes are called signalling points, while the connection between those nodes is called signalling links. In SS7 networks Signalling Transfer Points (STPs) are introduced to relay and route the messages between signalling points. SS7 has point to point architecture with one to one physical correspondence between two signalling points. SS7 structure initially developed to have compatibility with OSI (Open Systems Interconnection) model as well. Message Transfer Part (MTP) 1 to 3 used in SS7 are similar to OSI first 3 layers, while SCCP (Signalling Connection Control Protocol) in SS7 protocol provides the connectionless or connection oriented communication between signalling points.
Mitä eroa on halkaisijalla ja SS7: llä?
- Sekä SS7 että halkaisija ovat signalointiprotokollia, joita käytetään tietoliikenteen eri aikakausilla.
- Halkaisijaprotokolla tarjoaa tiedonsiirron verkon solmujen välillä parannetulla pääsynhallinnalla IP-verkon päällä, kun taas SS7-protokolla määrittää kaikki OSI-kerrokset tukemalla vanhoja TDM (Time Division Multiplexing) -verkkoja.
- Halkaisijan mukaan verkkosolmu voi toimia joko asiakkaana tai palvelimena kahdelle eri yhteydelle, kun taas SS7: ssä kullekin solmulle annetaan erillinen signalointipistekoodi niiden tunnistamiseksi verkossa.
- IMS (IP Multimedia Subsystem) -arkkitehtuurin ja uusimpien 3GPP-julkaisujen mukaan suurin osa liitännöistä käyttää halkaisijaprotokollaa, kun taas GSM-arkkitehtuuri (2G-verkot) käyttää SS7-protokollaa. SS7-signalointi voidaan toteuttaa IP-verkon päällä tukemaan solmuja, joilla ei ole läpimittaominaisuuksia, käyttämällä signalointiyhdyskäytävää, joka toimii SS7: n ja OSI: n eri kerrosten välistä yhteistyötä.
- Molempia protokollia käytetään verkkosolmujen väliseen viestintään, jossa SS7-protokolla keskittyy enimmäkseen kaikkeen puhelunhallintaan ja muuhun palvelutason viestintään, kun taas Halkaisija-protokolla antaa pääsääntöisesti pääsynvalvontaan ja kirjanpitoon perustuvat palvelut IP-verkon päällä.
