Keskeinen ero ionisoivan ja ionisoimattoman säteilyn välillä on se, että ionisoivalla säteilyllä on suuri energia kuin ionisoimattomalla säteilyllä.
Säteily on prosessi, jossa aallot tai energiahiukkaset (esim. Gammasäteet, röntgensäteet, fotonit) kulkevat väliaineen tai tilan läpi. Radioaktiivisuus on spontaani ydinmuutos, joka johtaa uusien elementtien muodostumiseen. Toisin sanoen radioaktiivisuus on kyky vapauttaa säteilyä. Radioaktiivisia elementtejä on paljon. Normaalissa atomissa ydin on vakaa. Radioaktiivisten alkuaineiden ytimissä on kuitenkin epätasapaino neutronien ja protonien suhteen; siten ne eivät ole vakaita. Näin ollen vakiinnuttamiseksi nämä ytimet lähettävät hiukkasia, ja tämä prosessi tunnetaan radioaktiivisena hajoamisena. Näitä päästöjä kutsutaan säteilyksi. Säteily voi tapahtua joko ionisoivana tai ionisoimattomana muotona.