Systolinen vs diastolinen sydämen vajaatoiminta
Diastolinen sydämen vajaatoiminta on tila, jossa kammiot eivät täyty riittävästi normaalissa paineessa ja tilavuudessa. Systolinen sydämen vajaatoiminta on tila, jossa sydän ei pumppaudu hyvin. Molemmat olosuhteet ovat nousussa. Maailman terveysjärjestön mukaan iskeemisten sydänsairauksien ja sydämen vajaatoiminnan viimeaikainen pandemian nousu johtuu alkoholista, tupakoinnista ja istumisesta. Tässä artikkelissa puhutaan molemmista olosuhteista yksityiskohtaisesti, korostamalla niiden kliiniset piirteet, oireet, syyt, tutkimus ja diagnoosi, ennuste, tarvitsemansa hoito sekä systolisen ja diastolisen sydämen vajaatoiminnan erot.
Diastolinen sydämen vajaatoiminta
Diastolinen sydämen vajaatoiminta on tila, jossa kammiot eivät täyty riittävästi normaalissa paineessa ja tilavuudessa. Diastolisella sydämen vajaatoiminnalla on yhden tai molempien kammioiden toimintahäiriö diastolin aikana. Kammiot ovat huonosti rentoutuneet ja heikko täyttyminen. Korkea verenpaine, aortan venttiilin tukkeuma, ikä, diabetes, supistava sydänpussitulehdus, amyloidoosi, sarkoidoosi ja fibroosi ovat tunnettuja riskitekijöitä. Hypertensiossa vasemman kammion paksuus kasvaa korkeamman verenpaineen hoitamiseksi. Sydänlihas sakeutuu pumppaamaan enemmän verta, kun aortan venttiili on kapea. Paksumpi lihas tarkoittaa pienempää diastolista lopputilavuutta. Vähemmän täyttöä johtaa huonoon tuotantoon. Diastolista sydämen vajaatoimintaa sairastavilla potilailla on jalkojen turvotusta, hengitysvaikeuksia, vatsan turvotusta ja maksan suurentumista. EKG voi osoittaa vasemman kammion hypertrofiaa.
Systolinen sydämen vajaatoiminta
Systolinen sydämen vajaatoiminta sisältää kammioiden kykyä supistua systolin aikana. Se on tila, jossa sydän ei pumppaudu hyvin. Sydämen kammiot täyttyvät riittävästi diastolin aikana, mutta se ei voi työntää verta aortaan riittävän voimakkaasti hyvän verenpaineen ylläpitämiseksi. Iskeeminen sydänsairaus on yleisin syy. Sydänlihas paranee arpilla sydänkohtauksen jälkeen. Tämä arpikudos ei voi supistua yhtä hyvin kuin muut sydämen osat. Systolista sydämen vajaatoimintaa sairastavilla potilailla on heikko liikuntasietokyky, rintakipu, huimaus, pyörrytys, huono virtsaneritys ja kylmät perifeeriset kohdat. EKG voi näyttää iskeemisiä muutoksia.
Systolinen vs diastolinen sydämen vajaatoiminta
• Vanhuus, diabetes, iskeemiset sydänsairaudet ja korkea verenpaine ovat sekä systolisen että diastolisen sydämen vajaatoiminnan riskitekijöitä.
• Molemmat olosuhteet edellyttävät samoja tutkimuksia. Echokardiogrammi mittaa sydämen kammion kokoja.
• Vasemman kammion massa kasvaa molemmissa olosuhteissa.
• Vain osa diastolisen kammion lopputilavuudesta menee aorttaan systolin aikana. Terveillä yksilöillä se on yli 65%. Ejektiofraktio on normaalia diastolisessa sydämen vajaatoiminnassa, kun taas systolisessa sydämen vajaatoiminnassa se on vähäistä.
• Angiografiaa voidaan tarvita sydämen vajaatoiminnan tyypistä riippumatta.
• Oireisella systolisella ja diastolisella sydämen vajaatoiminnalla on samanlainen kuolleisuus.
• Systolinen sydämen vajaatoiminta on kuitenkin yleisempää kuin diastolinen sydämen vajaatoiminta.
• Korkea verenpaine on yleisin syy diastoliseen sydämen vajaatoimintaan, kun taas iskemia on yleisin systolisen sydämen vajaatoiminnan syy.
• Vasemman kammion ontelon koko kasvaa systolisessa sydämen vajaatoiminnassa, kun se on normaalia tai pieni diastolisessa sydämen vajaatoiminnassa.
• Kammion seinämän paksuus kasvaa diastolisessa vajaatoiminnassa ja pienenee systolisessa vajaatoiminnassa.
• Heikko supistustoiminto on systolisen vajaatoiminnan pääasiallinen toimintahäiriö, kun taas liiallinen passiivinen jäykkyys ja huono rentoutuminen ovat pääasiallisia toimintahäiriöitä diastolisen vajaatoiminnan yhteydessä.
Vasen kammio laajenee systolisen sydämen vajaatoiminnan yhteydessä, kun taas diastolisen sydämen vajaatoiminnan yhteydessä se ei laajene, ellei siihen liity iskemiaa.
• Systolisen sydämen vajaatoiminnan hoidossa on edistytty paljon, kun taas diastolisen sydämen vajaatoiminnan hallinta pysyy melkein samana.
• Krooninen uudelleensynkronointi defibrillaattorin kanssa tai ilman parantaa systolisen sydämen vajaatoiminnan ennustetta, kun taas tutkimukset eivät ole osoittaneet merkittävää hyötyä resynkronoinnista diastolisen sydämen vajaatoiminnan yhteydessä.
• Edistyneellä systolisella sydämen vajaatoiminnalla voi olla myös piirteitä huonosta täyttymisestä (diastolisen vajaatoiminnan komponentti), kun taas diastolisen sydämen vajaatoiminnasta ei ole heikkoa tuottoa (systolisen vajaatoiminnan osa).
Lue lisää:
1. Ero aortan skleroosin ja aortan ahtauman välillä
2. Ohitus- ja avoimen sydänleikkauksen ero
3. Ero systolisen ja diastolisen paineen välillä
4. Ero sydämen pysähtymisen merkkien ja sydänkohtauksen oireiden välillä
5. Ero sydäninfarktin ja sydänpysähdyksen välillä
