Keskeinen ero konjugaattihapon ja konjugaattiemäksen välillä on, että konjugaattihapot luovuttavat protoneja, kun taas konjugaattiemäkset hyväksyvät protoneja.
Vuonna 1923 kaksi tutkijaa, Bronsted ja Lowry, esittivät teorian happo-emäskäyttäytymisestä. Bronsted-Lowry-teorian mukaan happo on protonin luovuttaja ja emäs on protonin vastaanottaja. Siksi happona käyttäytyvän molekyylin tulisi kohdata protonin vastaanottaja. Toisaalta emäksenä käyttäytyvän molekyylin tulisi kohdata protonidonori. Siksi happo- emäsreaktiossa sekä protonien luovuttajien että hyväksyjien tulisi olla läsnä. Vesi voi kuitenkin toimia sekä happona että emäksenä. Kun vesi hyväksyy protonin, se muodostaa hydrroniumionin ja luovuttaessaan protonin tuottaa hydroksidi-ionia.
