Keskeinen ero tardiivisen dyskinesian ja dystonian välillä on se, että tardiivinen dyskinesia on aina toissijainen neuroleptisten lääkkeiden pitkäaikaiseen käyttöön, mutta dystonia voi johtua monista muista syistä. Lisäksi dystonia on epänormaali lihasten sävy, joka johtaa lihaskouristuksiin tai epänormaaliin asentoon. Tardiivinen dyskinesia viittaa hallitsemattomiin suukaloihin ja huultenmurtoihin, jotka kehittyvät neuroleptien pitkäaikaisen käytön seurauksena.
Molemmat näistä tiloista ovat epänormaaleja liikehäiriöitä; dystoniat sisältävät erilaisia liikehäiriöitä, joita esiintyy useista syistä, kun taas tardiivinen dyskinesia on vain primaaristen dystonioiden alaryhmä.