TNT vs Dynamite
TNT ja dynamiitti ovat räjähtäviä materiaaleja, mutta ne ovat täysin erilaisia räjähteitä, joilla on vain vähän yhtäläisyyksiä. Ihmiset ajattelevat useammin, että TNT ja dynamiitti ovat samat tai dynamiitti sisältää TNT: tä, mikä on väärinkäsitys. Dynamiitin keksi Alfred Nobel, ja se korvasi pian ruutin.
TNT
TNT on lyhennetty nimi, jota käytetään trinitrotolueenissa. Se on tolueenimolekyyli, jossa on kolme nitroryhmää, jotka on substituoitu 2,4- ja 6-asemissa. Joten tarkemmin sanottuna TNT on 2,4,6-trinitrotolueeni. Kemiallinen kaava Tämän yhdisteen on C 6 H 2 (NO 2) 3 CH 3, ja sillä on seuraava rakenne.
Sen moolimassa on 227,13 g / mol. TNT on keltaista kiinteää ainetta, jota käytetään aikaisemmin väriaineena. TNT: n sulamispiste on 80,35 ° C, ja 295 ° C: ssa se hajoaa. TNT on yksi tunnetuimmista räjähdysaineista. TNT: n tuotannossa teollisella tasolla on mukana kolme prosessia. Ensimmäisessä prosessissa tolueeni nitrataan. Tätä varten käytetään rikkihapon ja typpihapon seosta. Kun nitroryhmät kiinnittyvät, se kiinnittyy kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen monotitrotolueeni tuotetaan ja erotetaan. Tämä nitrataan dinitrotolueenituotteen tuottamiseksi. Viimeisessä vaiheessa dinitrotolueeni nitrataan erikseen halutun TNT-tuotteen tuottamiseksi. Näitä räjähteitä käytetään pommien valmisteluun ja muihin sotilaskäyttöön. TNT: n käyttö räjähteissä on hyödyllistä, koska se on stabiili muihin räjähteisiin verrattuna. TNT: tä voidaan käyttää yksinomaan räjähteisiin,tai se sekoitetaan muiden yhdisteiden kanssa räjähtävien materiaalien valmistamiseksi. TNT: n räjähdysreaktio johtuu TNT: n hajoamisesta räjähdyksen yhteydessä. Tämä reaktio on eksoterminen. Tällä reaktiolla on kuitenkin korkea aktivointienergia; siksi TNT: n merkitseminen tulisi aloittaa suurnopeuksisella initiaattorilla. Reaktion aikana hiilen ylimäärän takia se voi tuottaa enemmän energiaa, jos TNT sekoitetaan happirikkaiden yhdisteiden kanssa. TNT ei liukene veteen tai ime vettä, mikä on hyödyllistä niitä varastoitaessa. Lisäksi TNT: tä käytetään myös varauksensiirtosuolojen tuottamiseen. TNT: n merkintä tulisi aloittaa suurnopeuksisella initiaattorilla. Reaktion aikana hiilen ylimäärän takia se voi tuottaa enemmän energiaa, jos TNT sekoitetaan happirikkaiden yhdisteiden kanssa. TNT ei liukene veteen tai ime vettä, mikä on hyödyllistä niitä varastoitaessa. Lisäksi TNT: tä käytetään myös varauksensiirtosuolojen tuottamiseen. TNT: n merkintä tulisi aloittaa suurnopeuksisella initiaattorilla. Reaktion aikana hiilen ylimäärän takia se voi tuottaa enemmän energiaa, jos TNT sekoitetaan happirikkaiden yhdisteiden kanssa. TNT ei liukene veteen tai ime vettä, mikä on hyödyllistä niitä varastoitaessa. Lisäksi TNT: tä käytetään myös varauksensiirtosuolojen tuottamiseen.
Dynamiitti
Dynamiitti on erittäin räjähtävä materiaali. Siinä on nitroglyseriiniä, joka on kastettu aineeseen, kuten savi, puumassa jne. Dynamiitissa on kolme komponenttia, nitroglyseriini, yksi osa piimaa ja pieni natriumkarbonaatin seos. Tämä seos kääritään sitten kepiin niin, että se saa muodon lyhyestä kepistä. Tämä tuottaa erittäin paljon energiaa ja räjähdys tapahtuu räjähdyksen yhteydessä. Dynaamiittia käytetään useisiin tarkoituksiin, kuten räjähdysten aiheuttamiseen kaivosteollisuudessa, rakennusteollisuudessa jne. Niitä ei kuitenkaan käytetä sotilaallisiin tarkoituksiin epävakauden takia. Dynamite on erittäin iskuherkkä. Ajan myötä se hajoaa ja muuttuu epävakaammiksi muodoiksi. Siksi niistä tulee erittäin vaarallisia käyttää ja kuljettaa.
Mikä on ero TNT: n ja Dynamiten välillä?
• TNT on kemiallinen yhdiste, kun taas dynamiitti on seos.
• TNT on trinitrotolueeni ja dynamiitti sisältää nitroglyseriiniä.
• TNT sisältää 4,184 megajoulea kilogrammassa ja dynamiitti 7,5 megajoulea kilogrammassa.
• TNT on stabiili kuin dynamiitti.
• TNT: tä käytetään sotilaallisiin tarkoituksiin, kun taas dynamiitti ei.
