Opettajat vs. mestarit
Opettajat ja mestarit ovat kaksi termiä, joilla on paljon eroja heidän välillä rooliensa ja luonteensa suhteen. Opettaja on se, joka opettaa sinulle aihetta. Toisaalta päällikkö on se, joka on aiheen asiantuntija.
Yksi tärkeimmistä eroista opettajien ja mestareiden välillä on se, että mestareiden ei tarvitse opettaa. He ovat yksinkertaisesti asiantuntijoita esimerkiksi taiteessa, kuvataiteessa, mukaan lukien musiikki ja tanssi, urheilussa ja vastaavissa.
Hyvän opettajan on oltava mestari aiheessaan. Toisaalta mestarin ei tarvitse välttämättä olla opettaja. Itse asiassa monet kuulevat häntä siinä toivossa, että hän hajottaa epäilynsä.
Musiikin alan asiantuntijoita kutsutaan myös joskus mestareiksi. Meillä on termejä kuten "pieni mestari" ja "suurmestari" peleissä, kuten kriketti ja shakki. Mestarilla on varmasti oltava asiantuntemusta tietämyksestä. Opettajalla on toisaalta erityinen velvollisuus opettaa opiskelijoille mitä hän tietää ja mitä hän on oppinut.
Opettaja antaa tietoa, kun taas päällikön ei tarvitse levittää tietoa, mutta hän osoittaa tietonsa kirjoituksillaan ja puheillaan sekä tietysti esityksillään. Esimerkiksi suuri muusikko osoittaa musiikkialan asiantuntemuksensa pelkällä esityksellä ja häntä kutsutaan mestariksi. Samalla tavalla urheilija osoittaa taitojaan kentällä ja esimerkillisten esitystensä ansiosta häntä kutsutaan mestariksi.
Opettajan ei tarvitse olla hyvä esiintyjä etenkin musiikin ja taiteen alalla. Toisaalta mestarin on välttämättä oltava hyvä esiintyjä kaikilla aloilla. Tästä syystä musiikin ja tanssin kaltaisilla aloilla löydämme usein opettajia, jotka eivät ole esiintyjiä, ja esiintyjiä, jotka eivät opeta.
