HMO vs. PPO
HMO ja PPO ovat kaksi tunnettua hallinnoitua terveysohjelmaa Yhdysvalloissa työntekijöille. Ero HMO: n tai terveydenhuolto-organisaatioiden ja PPO: n tai ensisijaisen palveluntarjoajan organisaation välillä on se, että toisin kuin HMO: lla, työntekijöillä on PPO: n alaisuudessa oikeus neuvotella valitsemansa lääkärin kanssa pelkäämättä koko laskun kantamista.
Yhdysvalloissa on normaalia, etenkin yritysten osalta, että työnantajien on tarjottava työntekijöille terveydenhoitoa. Tämä voi tapahtua korvauksen tai hoidetun terveysohjelman, kuten sairausvakuutuksen, muodossa. Hallittu terveysohjelma sisältää lääketieteellisen ryhmän, kuten lääkärit, sairaalat ja klinikat, joilla on laboratorio-, apteekki- ja röntgenpalvelut. Joissakin tapauksissa työnantaja voi vaatia työntekijöitä menemään ilmoitettuun terveyslaitokseen muissa tapauksissa; työnantaja yksinkertaisesti antaa työntekijälle sairausvakuutuksen ja korvaa työntekijälle kaikki tai prosenttiosuuden sairauslaskuista. Kaksi erittäin tunnettua hallittua terveysohjelmaa Yhdysvalloissa ovat HMO ja PPO.
HMO
HMO tarkoittaa terveydenhuollon organisaatiota, joka vaatii työnantajaa tarjoamaan työntekijöilleen lääketieteellisen verkon, joka koostuu lääkäreistä, sairaaloista ja klinikoista, joissa on kaikki tarvittavat tilat. Työntekijöillä on nimetty lääkäri, joka tarjoaa henkilökohtaisen lääkärin ja kaikki perusterveydenhuollon palvelut. Siinä tapauksessa, että työntekijä tarvitsee erikoislääkäriä, lääkärin on ohjattava potilas verkostossa olevan asiantuntijan luo. Tässä tapauksessa sairaanhoitolaskun hoitaa työnantaja. Jos työntekijä kuitenkin haluaa kuulla asiantuntijaa verkon ulkopuolella, työntekijä on vastuussa laskusta.
PPO
PPO on lyhenne sanoista Preferred Provider Organization, joka koostuu yleislääkäreiden ja asiantuntijoiden verkostosta. Tämän ohjelman avulla työntekijä voi valita haluamansa lääkärin. Jos työntekijä valitsee terveydenhuollon tarjoajan ensisijaisesta verkostosta, työntekijä on vastuussa vain ennalta määrätystä vähennyksestä heidän laskustaan. Jos työntekijä kuitenkin valitsee lääkärin ensisijaisen verkon ulkopuolelta, työntekijä on velvollinen maksamaan suuremman summan ja sitten hakemaan korvausta PPO: lta.
Ero HMO: n ja PPO: n välillä
HMO-ohjelmassa voidaan valita vain lääkäreitä valitusta verkosta, kun taas työntekijä voi valita palvelun ensisijaisen verkon sisällä PPO: ssa tai myös kuulla ulkopuolista henkilöä ja sitten hakea korvausta PPO: lta.
Myös HMO: n alaisen asiantuntijan kuulemiseksi työntekijä vaatii lääkärinsä lähettämään erikoislääkärin, kun taas PPO: n yhteydessä lähettäjiä ei vaadita ja työntekijä voi valita kenenkään verkosta. Työntekijät voivat jopa päättää ottaa yhteyttä PPO-palveluhenkilöstöön ilman huolta maksaa koko summa omasta taskustaan, koska heille maksetaan korvaus myöhemmin. HMO: n avulla verkon ulkopuolella oleva palvelu maksaa työntekijälle koko summan ilman korvauksia.
Lyhyesti:
Molempien lääketieteellisten suunnitelmien mukaan työnantaja on vastuussa työntekijöiden terveydentilasta, mutta työntekijät suosivat PPO: ta, koska heillä on vapaus ottaa yhteyttä valitsemaansa lääkäriin. Molempien palvelujen yhteydessä työnantajat kattavat paitsi työntekijänsä myös lähisukulaisensa, esimerkiksi puolison ja lapset. Kummassakin tapauksessa työntekijät saavat hyvää terveydenhoitoa itselleen ja perheelleen.
