IMS vs. SIP
IMS (Internet Protocol (IP) Multimedia Subsystem) on arkkitehtuurikehys, joka on suunniteltu helpottamaan SIP: hen (Session Initiation Protocol) perustuvia IP-multimediapalveluja, jotka ovat istunnonohjausprotokolla IP-pohjaisiin verkkoihin sekä ääni- että multimediapalveluiden helpottamiseksi. Koska IMS käyttää SIP: tä pää signalointiprotokollana, se on pystynyt integroimaan moniin alustoihin, kuten Internetiin. Tärkein syy, miksi IMS valitsee SIP: n, on täyttää monet IMS-vaatimukset, ja sitä pidetään joustavana ja turvallisena.
IMS
IMS luotiin alun perin erityisesti mobiilisovelluksia varten 3GPP: n ja 3GPP2: n avulla. Nykyään se on kuitenkin erittäin suosittu ja yleinen kiinteän verkon tarjoajien keskuudessa, koska heidän on pakko löytää tapoja integroida matkapuhelimiin liittyvää tekniikkaa verkkoihinsa. IMS mahdollistaa lähinnä datan, puheen ja matkaviestintätekniikan lähentämisen IP-pohjaiseen infrastruktuuriin ja tarjoaa tarvittavat IMS-ominaisuudet, kuten palvelun hallinta, suojaustoiminnot (esim. Todennus, valtuutus), reititys, rekisteröinti, lataus, SIP-pakkaus ja QOS-tuki.
IMS voidaan analysoida kerrostetulla arkkitehtuurillaan, joka sisältää monia kerroksia, joilla on erilaiset toiminnot. Tämä arkkitehtuuri on mahdollistanut palvelun mahdollistavien laitteiden ja monien muiden yleisten toimintojen uudelleenkäytettävyyden useille sovelluksille. Ensimmäisen kerroksen vastuu on siirtää siirtotie- ja signalointikanavat vanhoista piirikytkinpohjaisista verkoista pakettipohjaisiin virtoihin ja ohjauksiin. Toisen kerroksen toiminnallisuus on tarjota perustason mediatoiminnot ylemmän tason sovelluksille. Lisäksi IMS on antanut muille kolmansille osapuolille mahdollisuuden hallita puheluistuntoja ja käyttää tilaajan mieltymyksiä käyttämällä korkeamman tason sovelluspalveluja ja API-yhdyskäytäviä.
IMS-arkkitehtuuri antaa palveluntarjoajille mahdollisuuden toimittaa uusia ja parempia palveluita pienemmillä käyttökustannuksilla langallisissa, langattomissa ja laajakaistaisissa verkoissa. IMS on yhdistänyt suurimman osan Session Initiation Protocol (SIP) -tukisovelluksista, jotta voidaan varmistaa vanhojen puhelinpalveluiden asianmukainen vuorovaikutus muiden kuin puhelinpalvelujen, kuten pikaviestien, multimediaviestien, pikayhteyden ja videoiden suoratoisto.
SIEMAILLA
SIP on istunnonohjausprotokolla, joka sijaitsee sovelluskerroksessa ja voi suorittaa multimediaistunnon perustamisen, muokkaamisen ja hajottamisen reaaliaikaisessa viestinnässä IP-pohjaisten verkkojen kautta. SIP: n on alun perin kehittänyt Internet Engineering Task Force (IETF) yhdessä monien alan johtajien kanssa.
Istuntojen hallinnassa SIP voi kutsua osallistujia jo olemassa oleviin istuntoihin, kuten ryhmälähetyskonferensseihin. Jo olemassa olevan istunnon media voidaan lisätä tai poistaa reaaliajassa. SIP tukee myös ISDN: n ja älyverkon puhelintilaajapalvelujen toteuttamista tukemalla avoimesti nimikartta- ja uudelleenohjauspalveluja, jotka myös auttavat mahdollistamaan henkilökohtaisen liikkuvuuden. Tämä määritellään loppukäyttäjien kyvyksi aloittaa ja vastaanottaa puheluita samalla, kun verkko pystyy löytämään heidät, kun he liikkuvat, pääsevät eri kytkentäalueille, käyttävät täysin tilattuja telepalveluja missä tahansa päätelaitteessa missä tahansa paikassa.
Yleensä SIP-laitteet kommunikoivat keskenään käyttämällä SIP-palvelimia, jotka tarjoavat infrastruktuurin reititystä, rekisteröintiä sekä todennus- ja valtuutuspalveluja varten. SIP ei voi olla yksin viestintäjärjestelmässä. Joten sitä käytetään pikemminkin komponenttina muiden IETF-protokollien kanssa täydellisen multimediaarkkitehtuurin rakentamiseksi. Ne koostuvat erilaisista protokollista, kuten RSTP (Real Time Streaming Protocol), MEGACO (Media Gateway Control Protocol), SDP (Session Distribution Protocol) jne. SIP tukee sekä IPv4: ää että IPv6: ta; joten se on erittäin suosittu monien käyttäjien keskuudessa.
Mitä eroa on IMS: llä ja SIP: llä?
