ARP vs RARP
ARP (Address Resolution Protocol) ja RARP (Reverse Address Resolution Protocol) ovat kaksi tietokoneverkkoprotokollaa, joita käytetään linkkikerroksen ja IP-protokollan osoitteiden selvittämiseen. ARP ratkaisee IP-osoitteen laitteisto-osoitteen perusteella. RARP ratkaisee laitteisto-osoitteen, kun vastaava IP-osoite annetaan. Todellisuudessa RARP tekee päinvastoin tai päinvastoin kuin ARP, joten nimi Reverse ARP. Mutta RARPia ei enää käytetä (se on korvattu paremmilla protokollilla).
Mikä on ARP?
ARP on tietokoneverkkoprotokolla, jota käytetään muuntamaan verkkokerrososoitteet linkkikerroksen osoitteiksi. RFC 826 kuvaa ARP: n. Verkkokerrosliikenteen lähettämisen yhteydessä linkkikerroksen osoitteiden määrittäminen monipääsyisissä verkoissa on tärkeää. ARP: tä käytetään monissa tekniikoissa, kuten IPv4, FDDI, X.25 ja Frame Relay. Kaksi suosituinta käyttöä ovat IPv4 IEEE 802.3: n ja IEEE 802.11: n kautta. ARP toimii pyyntö-vastausprotokollana. Se kuuluu ei-reititettävien yhteyskäytäntöjen perheeseen (ts. Se ei ylitä verkkotyösolmuja). ARP-sanoman muoto on hyvin yksinkertainen ja se koostuu joko yhdestä osoitteenratkaisupyynnöstä tai yhdestä vastauksesta. Mutta viestin todellinen koko riippuu ylä- ja alapuolella olevien kerrosten osoitekokosta. Viestin otsikko määrittää kunkin kerroksen koot ja osoitepituudet. Hyötykuorma koostuu lähettävien ja vastaanottavien solmujen laitteisto- / protokollaosoitteista.
ARP: tä käytetään joskus yksinkertaisten ilmoitusten protokollana. Esimerkiksi, kun IP- tai MAC-osoite on muuttunut, se voi ilmoittaa muille isännille päivittämään osoitekartoituksensa. Edellä mainitussa tilanteessa ARP-viestejä kutsutaan vastikkeettomiksi ARP-viesteiksi. Nämä viestit vain päivittävät verkon muiden isäntien välimuistin eivätkä todellakaan pyydä vastausta heiltä. Varmistaakseen, että kaikkien isäntien välimuistissa on nykyiset ARP-tiedot, monet käyttöjärjestelmät käyttävät ARP-sanomia käynnistämisen yhteydessä.
Mikä on RARP?
RARP on tietokoneverkoissa käytettävä verkkoprotokolla. RARP kuvataan IETF: n julkaisemassa RFC 903: ssa. Tämä on vanhentunut protokolla, eikä sitä käytetä enää. Isäntätietokone käytti tätä protokollaa toisen isännän IP-osoitteen (Internet Protocol, tarkemmin IPv4) pyytämiseen, kun laitteisto-osoite (Link layer) -osoite on sen käytettävissä. Esimerkki käytetystä laitteisto-osoitteesta oli isännän MAC-osoite (Media Access Control). RARP meni vanhentuneeksi BOOTP (Bootstrap Protocol) ja uudempien DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) -protokollien käyttöönoton vuoksi, koska molemmat tarjoavat paljon enemmän ominaisuuksia kuin RARP. RARP toimii varmistamalla, että harvat palvelinisännät pitävät linkkikerrosta sisältävää tietokantaa vastaaviin protokollaosoitekartoituksiin. RARP toimitti vain IP-osoitteen. Järjestelmänvalvojat määrittivät isäntien MAC-osoitteet erikseen.
Mikä on ero ARP: n ja RARP: n välillä?
ARP kartoittaa IP-osoitteet laitteisto-osoitteeseen, kun taas RARP tekee päinvastoin (kartoittaa laitteisto-osoitteet IP-osoitteiksi). Toisin sanoen syöttö ARP: hen on looginen osoite, kun taas RARP: n tulo on fyysinen osoite. Samoin näiden kahden protokollan lähdöt ovat myös päinvastaiset. Toisin kuin ARP, RARP on nyt vanhentunut ja se on korvattu BOOTP- ja DHCP-protokollilla.
