Tärkein ero - journalismi vs. joukkoviestintä
Tärkein ero journalismin ja joukkoviestinnän välillä on se, että joukkoviestinnässä on kyse tiedon välittämisestä suurelle yleisölle joukkona samanaikaisesti, kun taas journalismin tarkoituksena on välittää tietoa eri aiheista lukutaitoiselle yleisölle eri tilanteissa.
Johdanto
Vuosien varrella sanaviestinnässä on tapahtunut monia muutoksia kaikkialla maailmassa tapahtuneiden teknisten innovaatioiden ja vallankumousten myötä. Muinaisessa menneisyydessä ihmiset kommunikoivat yksinkertaisilla menetelmillä, kuten palosignaaleilla, rummuilla ja viesteillä lintujen välityksellä. Vaikka viestintä oli osa heidän päivittäistä elämäntyyliään, ajoituksessa oli suuri kysymys; joskus ihmiset eivät pystyneet lähettämään viestiä annettuun tai odotettuun aikaan. Niinpä lähetettäessä ja vastaanotettaessa viestejä oikeaan aikaan tapahtui ongelma, joka välitti tarvittavan tarkoituksen. Viimeisten vuosikymmenien teknisen kehityksen myötä maailma on kuitenkin voinut kokea suuren parannuksen viestinnässä. Ihmiset siirtyivät ajan myötä luonnollisista viestintätavoista monille eri tavoille, kuten sähkeille, postikorteille, postille,maapuhelimet, matkapuhelimet, sähköposti ja Internet.
Journalismi ja joukkoviestintä ovat molemmat uusia keinoja tälle laajalle viestinnälle, josta olemme puhuneet. He molemmat suorittavat viestinvaihdon yleisön kanssa, mutta journalismi ja joukkoviestintä eroavat keskittymisalueensa suhteen.
Mitä eroa on journalismilla ja joukkoviestinnällä?
Tässä tarkastelemme joitain alueita, jotka luovat eron journalismin ja joukkoviestinnän välillä.
Määritelmä:
Journalismi: journalismi määritellään seuraavasti:
- "Toiminta tai ammatti kirjoittaa sanomalehtiä, aikakauslehtiä tai uutissivustoja tai valmistaa uutisia lähetettäväksi." (Oxfordin sanakirja)
- "Uutisten ja artikkeleiden kerääminen, kirjoittaminen ja julkaiseminen sanomalehdissä tai niiden lähettäminen radiossa ja televisiossa." (Cambridge sanakirja)
Joukkoviestintä: joukkoviestintä määritellään seuraavasti:
- "Tietojen välittäminen tai vaihtaminen laajamittaisesti laajalle joukolle ihmisiä." (Oxfordin sanakirja)
- "Jotain kuten televisio tai Internet, mikä tarkoittaa, että viesti, tarina jne. Voidaan välittää samanaikaisesti suurelle joukolle ihmisiä" (Cambridge Dictionary)
Keskitaso:
Joukkoviestintä: Joukkoviestintä on osa journalismia, jolla on suora yhteys kaiken tyyppiseen mediaan. Esimerkiksi voimme löytää joukkoviestinnän missä tahansa missä tahansa mediassa, kuten televisiossa, radiossa, Internetissä, matkapuhelimissa, sanomalehdissä ja lehdissä jne. Pohjimmiltaan joukkoviestintä on viestintätyyppi, joka antaa uutisia tai mitä tahansa lukutaidottomalle ja lukutaidottomalle yleisölle tiedottaminen kaikilla alueilla. Siksi joukkoviestintä ei kohdistu tiettyyn ihmisryhmään tai mediaan, mutta joukkoviestinnässä on kuitenkin välttämätöntä, että väline on oltava, jotta se voi viestiä yleisön tai ihmisten kanssa.
Journalismi: Journalismi on toisaalta toinen viestinnän alue, jossa tiedon vastaanottajille annetaan merkittävä paikka. Toisin kuin joukkoviestinnässä, emme voi sanoa, että media on journalismin merkittävin piirre. Journalismi keskittyy pääasiassa yhteen tiettyyn alueeseen tai kohderyhmään. Se kohdistuu pääasiassa lukutaitoisiin ihmisiin (lukukykyisiin ihmisiin), koska journalismiin liittyy pääasiassa painettua mediaa. Journalismiin kuuluu periaatteessa sähköinen media, painettu media tai verkkomedia.
Fiktio vs tietokirjallisuus
Joukkoviestintä: Joukkoviestintä voi koskea kaunokirjallisuutta ja tietokirjallisuutta, koska se sisältää erilaisia aloja, kuten journalismi, video- ja äänituotanto, mainonta, tapahtumien hallinta ja jopa suhdetoiminta. Siksi siihen liittyy jonkin tuottaminen sitomatta yhteen tiettyyn alueeseen. Voit aina olla kekseliäs ja luova, ja jos sinusta tuntuu, että aikaisempi tuotanto tarvitsee enemmän panoksia, sinulla on aina vapaus muuttaa sitä.
Journalismi: Journalismi on kuitenkin aina tietokirjallisuutta. Tämä johtuu siitä, että journalismiin kuuluu lähinnä yhteiskunnassa todellisuudessa tapahtuvia tapahtumia ja tapahtumia.
Tarvittavat taidot
Journalismi: Toimittaja on yleensä hyvä kirjailija ja / tai kommentoija; hänen pitäisi pystyä tutkimaan tiettyä aihetta ja luomaan työnsä tarkan tiedon perusteella. Journalismiin liittyy vähemmän luovuutta ja enemmän tarkkuutta. Toimittajan tulee aina pitää hänet ajan tasalla ajankohtaisista asioista, lukea päivittäin vähintään yksi tai useampi sanomalehti ja pitää olla yhteydessä politiikan, kulttuurin, liike-elämän, rikollisuuden ja jopa viihdeuutisten maailmaan.
Joukkoviestintä: Joukkoviestinnässä mukana oleva henkilö tarvitsee suunnilleen saman taitotason, koska journalismi on myös osa joukkoviestintää. Joukkoviestintä voi kuitenkin vaatia myös hyvää mielikuvitusta ja luovaa kirjoittamistaitoa.
Journalismi vs. joukkoviestintä Päätelmä
Joukkoviestintä ja journalismi eroavat niiden välineen, yleisön ja kohteen sekä tiedon tyypin perusteella. Joukkoviestinnän päätavoitteena on lähettää tietoa yleisölle, eikä siinä keskitytä keneen ja mihin. Siksi joukkoviestinnässä on kyse viestien vaihtamisesta median kautta, kun taas journalismi on tiedonvaihtoa uutisten, näkemysten tai ideoiden perusteella. Lisäksi joukkoviestintä käsittää sekä fiktiota että tietokirjallisuutta, kun taas journalismi käsittelee pääasiassa tietokirjallisuutta. Näillä aloilla tarvittavat taidot vaihtelevat myös edellä mainittujen tekijöiden mukaan. Yhteenvetona voidaan todeta, että joukkoviestinnässä tarkoitetaan tiedon välittämistä suurelle yleisölle massakulmassa kerrallaan, kun taas journalismin tarkoituksena on välittää tietoa eri aiheista lukutaitoiselle yleisölle eri tilanteissa.
Kuva Kohteliaisuus: Pixabay
