Video: Moolin Ja Molaarisuuden Ero
2024 Kirjoittaja: Mildred Bawerman | [email protected]. Viimeksi muokattu: 2023-12-16 08:38
Mooli vs. molaarisuus
Sekä mooli että molaarisuus liittyvät mittausaineisiin.
Mooli
Voimme laskea ja mitata asioita, joita voimme nähdä ja koskettaa. Lyijykynät, kirjat, tuolit, talot tai mikä tahansa vastaava voidaan helposti laskea ja kertoa useilla numeroilla, mutta todella pieniä asioita on vaikea laskea. Atomit ja molekyylit ovat todella pieniä, ja niitä on miljardeja tietyssä pienessä tilassa. Joten yrittää laskea ne muihin esineisiin on turhaa. Siksi on otettu käyttöön mittayksikkö nimeltä "mooli". Tätä käytetään kemikaalien aineiden (atomien, molekyylien, ionien, elektronien jne.) Määrän mittaamiseen. Yksikön symboli on mol. Hiili 12 -isotooppia käytetään määrittämään mooli. Atomien lukumäärä 12 grammassa puhdasta hiili-12-isotooppia tunnetaan nimellä 1 mol. Tämä arvo vastaa 6,02214179 (30) × 10 23 hiili-12 atomia. Siksi 1 mol on 6,02214179 (30) × 1023 kaikista aineista. Tämä numero tunnetaan nimellä Avogadron numero. Yhden moolin massa grammoina ilmaistuna on yhtä suuri kuin aineen molekyylipaino. Jos otetaan moolimassa 1 molekyylipaino, se sisältää 1 moolia aineita ja siten myös Avogadron lukumäärän aineita. Kemiassa moolia käytetään laajasti mittausten osoittamiseen tilavuuden tai painon sijasta.
Molaarisuus
Pitoisuus on tärkeä ja yleisesti käytetty ilmiö kemiassa. Sitä käytetään osoittamaan aineen kvantitatiivinen mittaus. Jos haluat määrittää kupari-ionien määrän liuoksessa, se voidaan antaa pitoisuusmittauksena. Lähes kaikissa kemiallisissa laskelmissa tehdään pitoisuusmittauksia johtopäätösten tekemiseksi seoksesta. Pitoisuuden määrittämiseksi meillä on oltava komponenttien seos. Kunkin komponentin pitoisuuden laskemiseksi on tunnettava liuokseen liuenneet suhteelliset määrät. On olemassa muutamia menetelmiä pitoisuuden mittaamiseksi, ja molaarisuus on yksi niistä.
Molaarisuus tunnetaan myös moolipitoisuutena. Tämä on aineen moolimäärän suhde yhteen liuottimen tilavuuteen. Tavanomaisesti liuottimen tilavuus ilmoitetaan kuutiometreinä. Mukavuutemme vuoksi käytämme kuitenkin usein litraa tai kuutiometriä. Siksi molaarisuuden yksikkö on mol / litra / kuutiometriä (mol l- 1, mol dm -3). Yksikkö on merkitty myös nimellä M. Esimerkiksi liuoksella, jossa on 1 mol natriumkloridia liuotettuna veteen, molaarisuus on 1 M.
Molaarisuus on yleisimmin käytetty pitoisuuden mittausmenetelmä. Esimerkiksi sitä käytetään pH: n, dissosiaatiovakioiden / tasapainovakioiden jne. Laskemiseen. Annetun liuenneen aineen massa on muunnettava mooliluvuksi moolipitoisuuden antamiseksi. Tätä varten massa jaetaan liuenneen aineen molekyylipainolla. Esimerkiksi, jos haluamme valmistaa 1 M kaliumsulfaattiliuosta, 174,26 g mol -1 (1 mol) kaliumsulfaattia tulisi liuottaa yhteen litraan vettä.
Mitä eroa on moolilla ja molaarisuudella? • Mooli on aineiden määrän mittaus, kun taas molaarisuus on pitoisuuden mittaus. • Molaarisuus antaa käsityksen seoksessa olevien aineiden määrästä. • Molaarisuus ilmoitetaan aineen moolina yhdessä tilavuudessa liuotinta. • Mooli on yksikkö, kun taas molaarisuus ei ole. |
Suositeltava:
Symmetristen Ja Epäsymmetristen Ylämolekyylien Välinen Ero
Keskeinen ero symmetristen ja epäsymmetristen huippumolekyylien välillä on se, että symmetrisillä huippumolekyyleillä on yksi oikea pyörimisakseli ja kaksi hitausmomenttia
Pitoisuuden Ja Molaarisuuden Välinen Ero
Keskeinen ero konsentraation ja molaarisuuden välillä on, että pitoisuus on liuenneiden aineiden pitoisuus liuoksessa, kun taas molaarisuus on menetelmä
Ero Molaarisuuden Ja Molaarisuuden Välillä
Keskeinen ero molaarisuuden ja molaalisuuden välillä on se, että molaarisuus on liuenneen aineen moolimäärä 1 litraa liuosta, kun taas molaarisuus on n
Molaarisuuden Ja Osmolaarisuuden Välinen Ero
Molaarisuus vs osmolaarisuus Pitoisuus on tärkeä ilmiö, ja sitä käytetään kemiassa hyvin yleisesti. Sitä käytetään osoittamaan kvantitatiivinen mitta
Normaalisuuden Ja Molaarisuuden Ero
Normaalisuus vs. molaarisuus Molaarisuus ja normaalisuus ovat kaksi tärkeää ja yleisesti käytettyä ilmiötä kemiassa. Molempia termejä käytetään osoittamaan kvantitatiivinen