Tärkein ero - Basel 1 vs 2 vs 3
Perussopimukset otti käyttöön Baselin pankkivalvontakomitea (BCBS), pankkivalvontaviranomaisten komitea, jonka kymmenen (G-10) ryhmän keskuspankkien pääjohtajat perustivat vuonna 1975. Tämän komitean päätavoitteena on antaa ohjeita pankkisäännöksistä. BCBS on toistaiseksi antanut 3 sopimusta nimeltä Basel 1, Basel 2 ja Basel 3 tarkoituksenaan lisätä pankkien uskottavuutta vahvistamalla pankkivalvontaa maailmanlaajuisesti. Tärkein ero Basel 1 2: n ja 3: n välillä on se, että Basel 1 on perustettu määrittelemään pankkien vähimmäispääoman suhde riskipainotettuihin varoihin, kun taas Basel 2 on perustettu ottamaan käyttöön valvontavastuut ja vahvistamaan edelleen vähimmäispääomavaatimusta ja Basel 3 edistämään likviditeettipuskurien (oman pääoman lisäkerros) tarvetta.
SISÄLLYSLUETTELO
1. Yleiskatsaus ja tärkein ero
2. Mikä on Basel 1
3. Mikä on Basel 2
4. Mikä on Basel 3
5. Vertailu rinnakkain - Basel 1 vs 2 vs 3
6. Yhteenveto
Mikä on Basel 1?
Basel 1 julkaistiin heinäkuussa 1988 tarjotakseen puitteet riskienhallinnalle pankin vakavaraisuuden näkökulmasta. Tärkein huolenaihe oli pankkien vakavaraisuus. Yksi tärkeimmistä syistä tähän oli Latinalaisen Amerikan velkakriisi 1980-luvun alkupuolella, jossa komitea huomasi, että kansainvälisten pankkien vakavaraisuussuhteet pienenevät ajan myötä. Vähimmäispääoman suhde riskipainotettuihin varoihin oli 8 prosenttia, ja se otettiin käyttöön vuonna 1992.
Basel 1 määritteli myös yleiset säännökset, jotka voidaan sisällyttää vähimmäispääoman laskemiseen.
Esim. Sopimuksessa määriteltiin ohjeet monenvälisen nettoutuksen vaikutusten tunnistamiseksi (kahden tai useamman pankin välinen sopimus useiden tapahtumien sovittamisesta yhdessä, koska se on kustannustehokasta ja aikaa säästävää eikä erikseen suoritettavaa). Huhtikuussa 1995.
Mikä on Basel 2?
Basel 2: n päätavoitteena oli korvata vähimmäispääomavaatimus tarpeella valvoa pankin vakavaraisuutta. Basel 2 koostuu 3 pylväästä. He ovat,
- Vähimmäispääomavaatimukset, joilla pyrittiin kehittämään ja laajentamaan Basel 1: ssä vahvistettuja standardoituja sääntöjä
- Laitoksen vakavaraisuuden ja sisäisen arvioinnin valvontatarkastus
- Ilmoituksen tehokas käyttö vipuna markkinoiden kurinalaisuuden vahvistamiseksi ja terveiden pankkikäytäntöjen edistämiseksi
Uuden kehyksen tarkoituksena oli parantaa tapaa, jolla lakisääteiset pääomavaatimukset heijastavat taustalla olevia riskejä, ja puuttua paremmin viime vuosina tapahtuneeseen taloudelliseen innovaatioon. Muutosten tarkoituksena oli palkita ja kannustaa jatkamaan riskien mittaamisen ja hallinnan parantamista.
Mikä on Basel 3?
Tarve päivittää Basel 2 -asiakirja tuntui etenkin Lehman Brothersin - maailmanlaajuisen rahoituspalveluyrityksen - taloudellisen romahduksen myötä, joka julistettiin konkurssiin syyskuussa 2008. Hallintoratkaisut ja riskienhallinta ovat johtaneet tämän sopimuksen kehittämiseen. voimaan vuodesta 2019 lähtien. Pankkisektori aloitti finanssikriisin liiallisella vipuvaikutuksella ja riittämättömillä likviditeettipuskureilla. Näin ollen Basel 3: n päätavoitteena on määritellä pankeille ylimääräinen pääomakerros (pääoman säilytyspuskuri). Jos sitä rikotaan, se rajoittaa maksuja, jotta voidaan täyttää oman pääoman vähimmäisvaatimus. Seuraavat ohjeet sisältyvät myös Basel 3: een.
- Vastasyklinen pääomapuskuri, joka asettaa rajoituksia pankkien osallistumiselle koko järjestelmän kattaviin luottopommiin tavoitteena vähentää luottotappioiden menetyksiä
- Velkaantumisaste - tappiota kattavan pääoman vähimmäismäärä suhteessa pankin kaikkiin varoihin ja taseen ulkopuolisiin vastuisiin riskipainotuksesta riippumatta
- Likviditeettivaatimukset - likviditeetin vähimmäissuhde, likviditeetin kattavuusaste (LCR), jonka tarkoituksena on tarjota riittävästi käteistä kattamaan rahoitustarpeet 30 päivän stressijakson aikana; pidemmän aikavälin suhde, nettovakaa rahoitussuhde (NSFR), jonka tarkoituksena on korjata maturiteettieroja koko taseen suhteen
-
Lisäehdotukset systeemisesti tärkeille pankeille, mukaan lukien lisäpääomaa, lisätyn ehdollista pääomaa koskevat vaatimukset ja vahvistetut rajatylittävän valvonnan ja kriisinratkaisun järjestelyt
Ero Baselin 1 2 ja 3 välillä Kuva _1: Pankkien luotonantokriteerit vaikuttivat pääasiassa finanssikriisiin vuonna 2008
Mikä on ero Basel 12: n ja 3: n välillä?
Erilainen artikkeli keskellä taulukkoa
Basel 1 vs 2 vs 3 |
|
| Basel 1 | Basel 1 perustettiin päätavoitteena luetella pankkien vähimmäispääomavaatimus. |
| Basel 2 | Basel 2 perustettiin ottamaan käyttöön valvontavastuut ja vahvistamaan edelleen vähimmäispääomavaatimusta. |
| Basel 3 | Basel 3: n painopiste oli määritellä pankkien ylläpitämä lisäpuskuri omaa pääomaa varten. |
| Riskin painopiste | |
| Basel 1 | Basel 1: llä on minimaalinen riskipainopiste kolmesta sopimuksesta. |
| Basel 2 | Basel 2 otti käyttöön kolmen pilarin lähestymistavan riskienhallinnassa. |
| Basel 3 | Likviditeettiriskin arvioinnin Basel 2: n mukaisten riskien lisäksi esitti Basel 3. |
| Harkitut riskit | |
| Basel 1 | Ainoa luottoriski otetaan huomioon Basel 1: ssä. |
| Basel 2 | Basel 2 sisältää laajan valikoiman riskejä, mukaan lukien operatiiviset, strategiset ja maineelliset riskit. |
| Basel 3 | Basel 3 sisältää likviditeettiriskit Basel 2: n tuomien riskien lisäksi. |
| Tulevaisuuden riskien ennustettavuus | |
| Basel 1 | Basel 1 on taaksepäin suuntautuva, koska se otti huomioon vain nykyisen pankkisalkun varat. |
| Basel 2 | Basel 2 on tulevaisuuteen suuntautunut verrattuna Basel 1: een, koska pääoman laskenta on riskiherkkä. |
| Basel 3 | Basel 3 on tulevaisuuteen suuntautuva, koska makrotaloudelliset ympäristötekijät otetaan huomioon yksittäisten pankkikriteerien lisäksi. |
Yhteenveto - Basel 1 vs 2 vs 3
Ero Basel 1 2: n ja 3: n sopimusten välillä johtuu pääasiassa eroista niiden tavoitteiden välillä, joiden avulla ne perustettiin saavuttamaan. Vaikka ne kaikki ovatkin hyvin erilaiset esittämissään standardeissa ja vaatimuksissa, kaikkia kolmea ohjataan siten, että pankkiriskejä hallitaan nopeasti muuttuvien kansainvälisten liiketoimintaympäristöjen valossa. Globalisaation kehittyessä pankit ovat yhteydessä toisiinsa kaikkialla maailmassa. Jos pankit ottavat laskemattomia riskejä, voi syntyä katastrofaalisia tilanteita johtuen varojen suuresta määrästä ja kielteiset vaikutukset voivat pian hajota monien maiden kesken. Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi, joka aiheutti huomattavan taloudellisen tappion, on aikaisin esimerkki tästä.
