Video: Ero Aliverkkojen Ja Supernettien Välillä
2024 Kirjoittaja: Mildred Bawerman | [email protected]. Viimeksi muokattu: 2023-12-16 08:38
Aliverkko vs Supernetting
Aliverkko on prosessi, jolla IP-verkko jaetaan aliverkkoiksi kutsuttuihin alijakoihin. Aliverkkoon kuuluvien tietokoneiden IP-osoitteissa on yhteinen ryhmä merkittävimpiä bittejä. Joten tämä hajottaisi IP-osoitteen kahteen osaan (loogisesti), kuten verkon etuliite ja loput kentät. Supernettointi on prosessi, jossa yhdistetään useita aliverkkoja, joilla on yhteinen CIDR (Classless Inter-Domain Routing) -reitityksen etuliite. Supnettoutusta kutsutaan myös reitin yhdistelmäksi tai reitin yhteenvedoksi.
Mikä on aliverkko?
IP-verkon jakamista alijakoihin kutsutaan aliverkostoksi. Aliverkko jakaa IP-osoitteen kahteen osaan verkoksi (tai reititysetuliitteeksi) ja muuhun kenttään (jota käytetään tietyn isännän tunnistamiseen). CIDR-merkintää käytetään reititysetuliitteen kirjoittamiseen. Tämä merkintä käyttää kauttaviivaa (/) erottaakseen verkon aloitusosoitteen ja verkon etuliitteen pituuden (bitteinä). Esimerkiksi IPv4: ssä 192.60.128.0/22 osoittaa, että verkon etuliitteelle varataan 22 bittiä ja loput 10 bittiä varataan isäntäosoitteelle. Lisäksi reititysetuliite voidaan esittää myös aliverkon peitteen avulla. 255.255.252.0 (11111111.11111111.11111100.0000000000) on aliverkon peite vuodelle 192.60.128.0/22. IP-osoitteen verkko-osa ja aliverkko-osa erotetaan suorittamalla bittiä kohden JA-operaatio IP-osoitteen ja aliverkon peitteen välillä. Tämä johtaisi verkon etuliitteen ja isäntätunnisteen tunnistamiseen.
Mikä on Supernetting?
Supernettointi on prosessi, jossa useita IP-verkkoja yhdistetään yhteiseen verkon etuliitteeseen. Supernetting otettiin käyttöön ratkaisuna reititystaulukoiden koon kasvamiseen. Supernetting yksinkertaistaa myös reititysprosessia. Esimerkiksi aliverkot 192.60.2.0/24 ja 192.60.3.0/24 voidaan yhdistää superverkkoon, jota merkitään numerolla 192.60.2.0/23. Supernetissä ensimmäiset 23 bittiä ovat osoitteen verkko-osa ja muita 9 bittiä käytetään isäntätunnisteena. Joten yksi osoite edustaa useita pieniä verkkoja, mikä vähentäisi reititystaulukkoon sisällytettävien merkintöjen määrää. Tyypillisesti supernettoutusta käytetään luokan C IP-osoitteisiin (osoitteet alkavat 192 - 223 desimaalilla), ja suurin osa reititysprotokollista tukee supernetointia. Esimerkkejä tällaisista protokollista ovat Border Gateway Protocol (BGP) ja Open Shortest Path First (OSPF). Protokollat, kuten ulkoisen yhdyskäytävän protokolla (EGP) ja reititystietoprotokolla (RIP), eivät kuitenkaan tue supernetointia.
Mikä on ero aliverkkojen ja supernettien välillä?
Aliverkko on prosessi, jolla IP-verkko jaetaan aliverkkoiksi kutsuttuihin alijakoihin, kun taas Supernetting on prosessi, jossa useita IP-verkkoja yhdistetään yhteiseen verkon etuliitteeseen. Supernetting vähentää reittitaulukon merkintöjen määrää ja yksinkertaistaa myös reititysprosessia. Aliverkostossa isäntätunnusbitit (IP-osoitteille yhdeltä verkkotunnukselta) lainataan käytettäväksi aliverkkotunnuksena, kun taas superverkossa verkkotunnuksesta bitit lainataan käytettäväksi isäntätunnuksena.
Suositeltava:
Ero Siirtogeenisten Ja Koputtavien Hiirten Välillä
Tärkein ero siirtogeenisten hiirien ja tyrmäyshiirien välillä on, että siirtogeenisten hiirten genomiin on lisätty vieraita geenejä, kun taas knockout-hiirillä on func
Ero Nousevan Ja Laskevan Paperikromatografian Välillä
Keskeinen ero nousevan ja laskevan paperikromatografian välillä on se, että nouseva paperikromatografia käsittää liuottimen liikkeen
Ero DNA-RNA-hybridien Ja DsDNA: N Välillä
Keskeinen ero DNA-RNA-hybridien ja dsDNA: n välillä on, että DNA-RNA-hybridit ovat kaksisäikeisiä nukleotideja, jotka koostuvat yhdestä DNA-juosteesta ja yhdestä komplementista
Ero Vatsan Proteiinien Ruoansulatuksen Ja Pienen Suoliston Välillä
Tärkein ero proteiinin pilkkomiseen mahassa ja ohutsuolessa on, että proteiinin pilkkominen mahassa tapahtuu pepsiinin ja suolahapon avulla
Ero Anthronen Ja DNSA-menetelmän Välillä
Tärkein ero Anthrone- ja DNSA-menetelmien välillä on, että Anthrone-testi on yleinen testi kaikenlaisten hiilihydraattien havaitsemiseksi, kun taas DNSA-menetelmä on qua