Poliittinen johtajuus vs. sotilaallinen johtajuus
On olemassa erilaisia hallintotapoja, joita löytyy eri puolilta maailmaa. Näistä poliittinen johtajuus ja sotilaallinen johtajuus ovat tyyppejä, jotka ovat hyvin ristiriidassa omien hyvien ja huonojen puoliensa kanssa. Vaikka sotilaallinen johtajuus kutistuu hitaasti ja menettää suosiotaan kasvavien mielipiteiden ja ihmisten lisääntyvien pyrkimysten takia, poliittinen johtajuus on erittäin suosittua ja sillä on juuret suurimmalla osalla maailmaa. Niille, jotka eivät ole tietoisia poliittisen ja sotilaallisen johtajuuden eroista, tässä on lyhyt kuvaus molempien hallintomuotojen piirteistä.
Poliittinen johtajuus
Demokratia on yksi hallintomuoto, jossa armeijalla on vain yksi tehtävä eli puolustaa kansakunnan alueita eikä sillä ole mitään osaa maan hallinnossa. Poliittinen johtajuus, joka koostuu vaaleista edustajista, muodostaa hallituksen ja on vastuussa lakien ja muiden sääntöjen ja määräysten laatimisesta, ja armeija pysyy heidän valvonnassaan. Jopa sotaa koskevat päätökset tekee poliittinen johto ja kenraalien on noudatettava päätöstään. He voivat antaa vain arvokkaan mielipiteensä, mutta lopullisen päätöksen tekee aina poliittinen johto. Tämä on pohjimmiltaan siviilihallinto armeijan kanssa, vaikka sillä onkin tärkeä rooli maan puolustuksessa, sillä ei ole sananvaltaa hallinnon päivittäisessä hoidossa. On mahdollista, että jotkut armeijan ihmiset voivat päättää tulla poliitikoiksi ja jopa tällaisen poliittisen järjestelmän pääministeriksi, mutta sitten he suorittavat velvollisuudet siviilinä eikä sotilaana.
Sotilaallinen johtajuus
Kuten nimestä käy ilmi, maan hallituskaudet ovat armeijan käsissä ja sillä on laajempi rooli kuin muissa maissa. Se ei ole vain vastuussa maan puolustamisesta, vaan sillä on myös kaksinkertainen tehtävä olla hallitus. Esimerkiksi Burma (Myanmar) on maa, jossa sotilaallinen johtajuus on asioiden ruorissa ja armeijan kenraalit hallitsevat maata. Sotilaalla tällaisissa maissa on suuri merkitys ja se hallitsee siviilejä, mikä on päinvastainen tilanne maassa, jossa on poliittinen johtajuus.
Maissa, joissa demokraattisilla instituutioilla ei ole vahvaa juurtumista, syntyy tilanteita, joissa poliittinen johtajuus on heikkoa. Tällaisessa tilanteessa armeijan kenraalit vaalivat halua ohittaa hallitus ja pitää maan hallitus omissa käsissään.
Yhteenveto
• Poliittinen ja sotilaallinen johtajuus ovat hallintotyyppejä
• Poliittinen johtajuus on monimutkainen järjestelmä, joka heijastaa ihmisten toiveita ja toiveita, kun taas sotilaallinen johtajuus on opportunistista ja uskoo ihmisten toiveiden murskaamiseen.
• Armeija on korkeinta sotilaallisessa johtajuudessa, kun taas se on siviilien valvonnassa poliittisessa johtamisessa
